Maailman vaikein sana: Anteeksi

Miksi on vaikeaa pyytää anteeksi?

Anteeksi. 

Sana, jota opetetaan lapsesta saakka. Sana, jolla olisi oikeasti merkistystä koko yhteiskunnalle enemmän kuin millään muulla sanalla. Sana, jolla voidaan unohtaa menneisyyden taakat. Sana, jolla voidaan antaa myötätuntoinen tulevaisuus meille jokaiselle.

Miksi se tuntuu olevan kuitenkin vaikein sana maailmassa? 

Anteeksipyytämiseen tarvitaan rohkeutta. Täytyy olla rohkea, että voi myöntää tehneensä väärin taikka ei ollutkaan se kaikkitietäväinen velho, vaikka niin kovasti luuli olevansa. On vaikeaa myöntää itselleen epäonnistuneensa. Mielen avartaminen uusille asioille voi olla myös uskaliasta, varsinkin jos on totutellut itsensä muuttumattomaan maailmaan. Silloin ilmaistaan mielipiteensä ja oma näkökulma jyrkästi toista tahattomasti tai tahallisesti loukaten, eikä haluta edes pyytää anteeksi, koska ei ole tehnyt mielestään mitään väärää. Toisaalta ihmiset ovat valmiita antamaan paljon pois, kun eivät pyydä anteeksi. Sanan sanomatta jättäminen voi merkitä esim. ihmissuhteen katkeamista tai elämänsä jatkamista negatiivisin sävyin. Mieluummin turhaudutaan, maristaan ja puhutaan muista pahaa, itsekseen. Aikamoinen tulevaisuus tiedossa. 

Itse olen sitä tyyppiä, joka haluaisi pyytää anteeksi, mutta ei vaan löydä tapoja sitä tehdä. Joskus se on helpompaa ja joskus vaikeampaa. Joskus on vain muka helpompi jättää sana sanomatta ja yrittää unohtaa, vaikkei se niin vaan unohdu. Voisi myös syyttää muita ja todeta, että minä olin oikeassa eikä minun tarvitse anteeksi pyytää. Vähän kuin olisin kuningatar, joka sanoo mitä ja kuinka asiat tehdään. Jos joku alamaisista kertoo oman näkökulman tai ei ole samaa mieltä kanssani, häntä odottaa hirsipuu. Vaikka alamainen pyytäisi tässä kohtaa anteeksi, hän olisi silti kuningattaren mielestä ansainnut hirsipuun. Mutta jos alamainen lupaisi jotain sellaista, mistä kuningatar on haaveillut pitkään, niin silloin voidaan harkita asiaa. Silti kuningatar ei pyytäisi anteeksi omaa käytöstään vaan ottaa alamaisen tarjouksen vastaan, koska häntä on loukattu ja on ansainnut haaveensa toteutumisen toisen kustannuksella. Miten myötätuntoista.

Jokin valtava voima tässä sanassa on. Paljon hyvää sillä saataisiin aikaan, mutta kuinka vaikeaa se on saada kielelle sujuvasti soljumaan. Vaikka haluaisi, niin silti se sana jää kuivaan kitalakeen kiinni eikä tule ulos vaan jatkaa samaa tietä takaisin, mistä tulikin. Mikä tekisi tästä sanasta helpommin lausuttavan? Itsekin etsin vielä vastausta.